79,15

79,15 kg. On selvää, että projektini tulee epäonnistumaan alkuperäisestä tavoitteestaan, joka oli siis 72 kg 7.7.2014. Jollain läskileirillä se varmaan voisikin olla mahdollista, mutta ei mun elämässä. Mä käyn töissä. Ja hoidan uhmaikäistä lasta. Ja olen taas kipeenä.

No, moni asia on mennyt parempaan suuntaan, enkä ole ollenkaan alamaissa. Edelleen se siiderin kittaus ja kaikenlainen ylensyönti on loistanut poissaolollaan. Ja olen käynyt lenkillä.

Nyt täytyy vaan hieman siirtää dedistä. Loppuelämä tässä on aikaa. Silti lähden kesälomalle kevyempänä kuin viime vuonna.

Ja taas mennään

Onhan se aika säälittävää. Ensimmäinen kuukausi meni klassisesti hyvin, toinen erittäin klassisesti perseelleen. Mutta kesälomaan on vielä aikaa. Punnitus viikonloppuna pelottaa kyllä.

Ei ole helppoa tarttua raejuustoon, vaikka siitä oikeastaan pidänkin. Olen huomannut, että lounaalla on suuri merkitys. Jos se on kevyt, ei kroppa huuda vierotusoireita illalla. Luulisi, että homma menee toisin päin, mutta hiilarit vaatii lisää hiilaria.

Tietyt asiat on tulleet jäädäkseen. Pitäisi olla todella iloinen pienistä edistysaskelista, koska isossa kuvassa vain niillä on merkitystä. En mässäile enkä juo alkoholia joka päivä. En napostele päivän mittaan mitään. En juurikaan puputa leipää. Pidän rahkasta ja teen smootheja melkein joka aamu. Syön kuitenkin karkkia, nachoja ja kaikkea hyvää, jos jääkaapista sattuu löytymään. Esim. juustoja. Enkä aina jaksa olla lounaalla puritaani, vaikka olisi kohtuullisen vaivatonta jättää se naanleipä syömättä - eihän se edes ole hyvää.

Olen ostanut hirveästi vaatteita viime aikoina, koska en kerta kaikkiaan ole itseeni tyytyväinen.
Laivalla katselin ihmisten vaatteita. Laivalla oli hytissä myös ovela peilisysteemi, jonka avulla näki itsensä kokonaan sekä edestä että takaa. Tajusin, että mulla on ihan hyvät vaatteet, mutta kroppa ei tee niille oikeutta. Samantyyppiset vaatteet näytti hoikkien päällä hyviltä, pulleroiden päällä, no, samalta kuin mun päällä. Uusien vaatteiden ostaminen ei siis ratkaise mitään. Isompia toki löytyy, mutta ei ne kivalta näytä. Eli siltä, miltä haluaisin näyttää.

Taas mennään. Kevennetään, opitaan ja otetaan vähän takapakkiakin. Mansikat auttaa asiaa.

Ruotuun on vaikea päästä

Jännittävää, miten nopeasti uudet rutiinit katoavat. Loman jälkeen on ollut äärimmäisen vaikeata päästä takaisin rahkarytmiin. Ei siksi, että tekisi mieli mitään herkkuja. Vaan siksi, että loman jälkeen olen toiminut autopilotilla ja se tuppaa ottamaan ruuaksi pastaa ja leipää. Ja niitä kun syö, päätyy hiilarikoukkuun, joka ruokkii syömistä, hehheh.

Yritystä kuitenkin on. Kesälomaan on vielä aikaa. Mikä tahansa karistettu kilomäärä on hyvä homma. Mutta tähdätään kunnon lukemiin, sillä kesälomasta se palautuminen vasta vaikeeta onkin.

Loma ja sen jälkeen

Loma tuntui lomalta. Paitsi ruuan osalta, ruoka oli kuvottavaa. Olimme resortissa, joka oli hieman syrjässä, joten eipä tullut juuri muuta syötyä kuin hotlan omaa ruokaa ja valmisruokia lähikaupasta.
Resortin ruoka oli paitsi rasvaista myös kerta kaikkiaan pahaa. Ei mitään makua, ei mitään vihreetä. Aamupalalla nakkeja, valkoista leipää ja sen sellasta, illallisella eineslihapullia, spagettia ja muuta vastaavaa. Todella suuri pettymys. Sen kummemmin ei jaksettu hankalissa oloissa ruokaa valmistaa, joten lounas oli sitten pastalinjaa. Kaupasta ei löytynyt raejuustoa tai rahkaa, joten luovutin.

Eli viikon aikana tuli syötyä huonosti. Ensimmäinen rahka-annos kotona maistui taivaalliselta. En olisi ikinä voinut kuvitella, että alan pitää rahkasta. Smoothiet aiheuttaa edellen suunnatonta riemua.

On kuitenkin ollut vaikea päästä takaisin ns. ruotuun. Hiilariviikko aiheutti sen, että tekee mieli syödä kaikenlaista. En ole lähteny ahnehtimaan, mutta en ole myöskään kovin tarkasti jättänyt ns. turhia pois. Toukokuulle ei ole sen kummempia painonpudotustavoitteita, kuin että pitäisi olla alle sen, mistä lomalle lähdettiin. Eli alle 78kg. Grammakin riittää. Pettymysten pelossa en uskalla mennä punnitukseen. Menen vasta kuun lopussa.

Kesälomaan on 8 viikkoa. Jos oletetaan, että tavoitteeseen (72kg) on kuusi kiloa matkaa, on se vielä mahdollista. Sitä kohti siis.

Loma toi myös puhtia painonpudotukseen, vaikka lomakuvat paljastivatkin klassisesti todellisen tilanteen. Kesävaatteet tuntui päällä jo jotenkin paremmilta päällä ja kaiken kaikkiaan olo oli ihanan naisellinen entisen kuulantyöntäjäfiiliksen sijaan. Fiilishän on se kaikkein tärkein, sama se, miltä näyttää, kun ei itseään joudu kuitenkaan katselemaan.

Kuukauden saldo

Tulihan sieltä pääsiäisen jäljiltä vähän plussaakin, tai ei ainakaan grammaakaan miinusta. Vaikea tosin sanoa, mikä kaikki on normipöhötystä kierron vaiheesta riippuen.

Joka tapauksessa 4 kg kuukaudessa on ihan jees. Jos siis tahti pysyy samanlaisena. Olo oli kyllä pitkään paljon hotimpi kuin mitä totuus sitten kuvista katsottuna olikaan. Mutta täytyy kai muistaa, että yli kakskymppinen on paremman näkönen vaatteet päällä kuin ilman. Ja mä olen ihan reippaasti yli kolmekymppinen jo.

4 viikkoa, 5 kiloa

Neljä viikkoa uusia rutiineja takana, vaaka näyttää 5 kg vähemmän. Kai siitä joku osa on rasvaakin. Ehkä jokunen lihas on surkastunut, who knows. Toisaalta, ei ollut paljon, misä surkastua.

Perjantaina lähdetään lomalle, joka on ollu yksi mielessä siintänyt välietappi. Jos vaan saan aikaseksi, otan torstaina kuvia.

Keventyminen tuntuu ja siitä saa iloa. Huolenaihe kuitenkin on, saako tämän tahdin pidettyä. Pääsiäinen oli helppo, en syönyt suklaata enkä muutakaan herkkua, kun ei tehnyt mieli. Viiniä tuli juotua, muuten mentiin samoilla tavoilla kuin viime viikkoina muutenkin. Kaikki on tuntunut niin helpolta, että pelkään romahdusta. Jos tämä olisi näin helppoa, miksen ole tehnyt tätä aiemmin?

Mutta yhtä kaikki, saa siitä joka tapauksessa kiksejä, kun kaventuneista kasvoista tulee kommentteja, ja ne kaapista kaivetut lomavaatteetkin istuu paremmin päälle.

Kolmas viikko takana

Kolmas viikko ns. uusia elämätapoja on takana. Toistaseksi on ollut helppoa. Tukossa ollut nokka on vaikuttanut siten, että mitään ei ole tehnyt mieli. Leipää tms. en ole edelleenkään syönyt ja blenderi on ollut kovassa käytössä. Rahka hujahtaa alas parhaiten juotavassa muodossa, nesteen saa marjoista ja mehukeitosta. Setti on suorastaan hyvää, ei maistu köyhältä.

Lounasravintoiloissa on yllättävän helppoa valita kevyttä syötävää. Aiemmin perustelin laihduttamishaasteita juuri sillä, että helposti joutuu syömään raskaasti. Tosiasiassa vain teki mieli kaikkea hyvää. Buffetit on kaikkein helpoimpia, mutta listalta valittunakin aina löytyy salaatti tai lohta.

Olen syönyt kerran myös illalla ravintolassa ja vetänyt yhtenä iltana reippaasti alkoholia. Mutta se on ok. Kaltaiselleni työssäkäyvälle kotiäidille se on sen verran harvinaista, ettei vaikutusta ole suuntaan tai toiseen. Alkoholia ei nykyään muuten kulu juuri ollenkaan, ja sekin sitä kuivaa valkkaria, ei enää siideriä.

Olen innoissani, ehkä ennen kaikkea vaatteista. Ja ehkä vähän myös poskipäistä; niiden kulmat on tulleet taas esiin. Mutta siis vaatteet innostaa eniten: tilasin itselleni kesähousut ja jouduin lähettämään ne liian suurina takaisin. Muutkin vaatteet on alkaneet joko istua tai sitten roikkua.

Punnitus on 24.3. Sen jälkeen lähdetään lomalle.